Otin ennakkoa ja lähdin ren-
toutumaan jo aaton aattona.
Rankan treenin jälkeen päätin
käydä hakemassa ripset lepus-
kista (,koska siellä on vaan niitä
oikean merkkisiä. Näissä asiois-
sa olen tarkka).
Yhden matkajuoman jälkeen en
osannut enää pitää junassa tur-
paani kii ja aloin jutella jolleki
chinkille. Oikeastaan se lähti
siitä, et olin juuri laittanut uu-
det kynnet; kynsimaestroni
on vietnamilainen dude ja ke-
lasin, et jos tää chinkkiki ois.
Paljastu, et mies oliki Kiinasta.
Mentii samaa matkaa kauppaa,
kunnes se alko selittää jtn, et
sil ei oo rahaa, voinko lainaa,
et se asuu jossai lähel ja maksaa
after. Tietty olin suspicious
asiaan, eikä massitilanne ole
ollu mikää best, mut hyväsydä-
misyydes ajattelin auttaa. Se
asu kilos. Kadul se alko jotai
selittää, et voinko jäädä siihe,
se hakee rahat. Olin kylmissäni
ja halusin sisää. Se alko selittää,
et sen kämppis ei dikkaa vieraita,
mut puhuin itteni sisää hehh
Se makso kiltisti ostokset ja
jäätii puhuu jotai. Se kerto ole-
vasa kiinalainen sotilas ja et ne
ain opetetaa olee sikarehellisii.
Puhuttii uskonnost ja kulttuurist
ja se saatto mut bäkkii junalle.
Iha superhauska tutustuu uusii
ihmisii (sydän).
Siit painelinki sit vaa himaa
uusi puhelin kouras WOAAAA
Hoisin senki asian sinä päi-
vänä HOLLA GOD (sydän).
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.