Omituisten Otusten Kerho

Tulen kodista, missä Kaikki Ei 
Ollut ihan "normaalia". Minua a-
lettiin aika noppaa alakoulussa
kiusaa siitä, kun se vaikutti Mi-
nuunkin ja olin jotenkin "erilainen" 
tapaus tai minusta "tuli" sellainen.

Jumalan Ihmeestä osasin kääntää 
sen vahvuudeksi ja erikoisuuden 
tavoittelusta tuli "tehtäväni".

Siitä lähtien outous, erilaisuus,
jopa hulluus ei ole minusta tuomit-
tavaa, vaan osaan suhtautua siihen
armollisesti ja "vapaamielisesti".
En ehkä välitä liikkua ihan "seinä-
hullujen" ihmisten kanssa, mutta 
erikoiset ihmiset on ihan "fine"
ja luonnostaan tulen toimeen 
heidän kans: en "normaalien" kaa 
bondaa nii hyvi.

Kunnes eilen
-herään todellisuuteen, missä mi-
  nut on käännetty ja olen ihastunut 
  tekijään, mikä ei todellakaan ole
  normaalia elämää. Rahat pitäs tulla
  joskus, mut alan itkeä kohta; tää
  ei ole enää hauskaa, kun jopa 
  "ruokaraha" alkaa uupua.

Tällaisissa "heureka"- hetkissä nor-
maali &tavallinen elämä tuntuisi 
jopa suloiselta, tavoittelemisen ar-
voiselta hattaralta.

Sekopäinen, krEazy elämä& elämän-
tyyli alkaa näissä hetkissä maistua
puulta.

Joku voisi herättää Minut, silittää
päätä ja sanoa, että kaikki on 
tänää hyvi. 

Tänks world !